Ohje: Virkattu ja neulottu neulatyyny

 "PISTÄWÄ CACTUS"
by: Tiitiäinen

Työtä varten tarvitset:

- punaruskeaa ja vihreää puuvillalankaa (ohjeen neulatyynyssä käytetty Marks & Kattensin FLOX-lankaa)
- ohuempaa, pinkkiä lankaa kukkaa varten
- virkkuukoukun, koko 3 ja 2 - 2,5 (tai langan paksuuden mukaan)
- sukkapuikot, koko 3 (tai langan paksuuden mukaan)
- parsinneulan
- vanua
- kuminauhaa (mikäli haluat neulatyynyn, jonka saa käsivarteen kiinni)


Lyhenteet virkkaukseen:
ks = kiinteä silmukka
s = silmukka
kjs = ketjusilmukka
ps = piilosilmukka
p = pylväs
kp = kaksoispylväs

lyhenteet neulontaan:
s = silmukka
o = oikea silmukka
n = nurja silmukka


Vinkki #1: Säädettävä aloitussilmukka: Tee aloitussilmukka, kuten normaalisti, mutta älä kiristä silmukkaa. Virkkaa yksi ketjusilmukka. Aloitussilmukan lenkkiin virkataan ensimmäisen kerroksen kiinteät silmukat. Video säädettävän silmukan tekemisestä löytyy esimerkiksi Youtubesta: How to: Magic Loop / Circle (crochet)

Vinkki #2: silmukoiden vähentäminen tapahtuu virkkaamalla yksi yhteinen kiinteä silmukka kahteen kiinteään silmukkaan. Eli: tuo lanka ensimmäisen silmukan läpi, tuo lanka myös toisen silmukan läpi, ota lanka koukulle ja vedä se kaikkien kolmen silmukan läpi. Video vähentämisestä löytyy esim. Youtubesta: Back to Basics Crochet   Vähentämisen ohje alkaa ko videolla ajankohdasta 3.56!!

Vinkki #3: Ylivetokavennus = nosta 1 s neulomatta oikealle puikolle, neulo seuraava silmukka oikein. Vedä nostettu silmukka juuri neulotun silmukan yli. Näin työstä kaventuu yksi silmukka ja kavennus kallistuu aavistuksen vasemmalle.

Vinkki #4: 3 kp yhteen = tee kolme kasoispylvästä siten, että jätät viimeisen läpivedon tekemättä. (koukulle jää jokaisen kp:n jälkeen 1 ylimääräinen s.) Lopuksi teet viimeisen vaiheen jokaiselle yhteisesti, eli vedät langan kaikkien neljän koukulla olevan silmukan läpi.

Ruukku (ruskealla, koukku kokoa 3):

1. krs: Virkkaa 6 ks säädettävään aloitussilmukkaan (vinkki #1)     = 6s
2. krs: *2 ks yhteen ks:aan* toista *-* - väliä yhteensä 6 kertaa     = 12s 
3. krs: *2 ks yhteen ks:aan, 1 ks, 2 ks yhteen ks:aan* toista *-* -väliä yhteensä 4 kertaa     = 20s
4. krs: *1 ks, 2 ks yhteen ks:aan* toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 30s
5. krs: *2 ks, 2 ks yhteen ks:aan* toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 40s
6. krs: virkkaa 40 ks edellisen kerroksen takakaariin, jotta työ kääntyy pohjasta kohti ruukun reunoja     = 40s
7.- 13. krs: 40 ks     = 40s
14. krs: 1 ps, 3 kjs, 40 p edellisen kerroksen etukaariin (viimeinen p samaan s:aan kjs-kaaren kanssa     = 40s
15. krs: 40 ps seuraavalla tavalla: ota pylvään takakaari ja 13. krs:n takakaari koukulle ja vedä lankalenkki kaikkien kolmen koukulla olevan silmukan läpi (näin muodotuu ruukulle reunus)
Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, kerroksesta 15 on kuvia alla!
16. krs:  virkkaa piilosilmukoiden takaraunaan (työ kääntyy kohti keskustaa) *2 ks, vähennä 1 ks (vinkki #2)*  toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 30s
17. krs: *1 ks, vähennä 1 ks* toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 20s
18. krs: *vähennä 1 ks, 1 ks, vähennä 1 ks* toista *-* -väliä yhteensä 4 kertaa     = 12s
Yläosaan jää aukko, jonka kautta täyttäminen ja kuminauhan laitto onnistuu
Katkaisen lanka ja päättele molemmat langanpäät.

15. krs : koukulla pylvään takakaari

15. krs: koukulla myös edellisen kerroksen takakaari

15. krs: lanka vedetty kaikkien silmukoiden läpi -> pylväskerros taittuu ja muodostaa reunuksen ruukulle

 Kaktus (vihreällä):

Kaktusosa neulotaan suljettuna neuleena  kaksinekertaisella langalla. Puikkokoko 3 tuntuu nyt kovin pieneltä, mutta ei huolta! Työstä pitääkin tulla tiivis, ettei vanu "tursu" neulatyynystä ulos!
Jätä pitkä aloituslanka, sitä käytetään osien yhdistämiseen!
Luo 36 s. Jaa silmukat kolmelle sukkapuikolle (12/puikko)
1. - 15. krs:  neulo 1o, 1n -joustinneuletta suljettuna neuleena = 36 s
16. krs: tee koko kerroksen ajan ylivetokavennuksia (vinkki #3). Työstä kaventuu puolet silmukoista = 19s
Katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Kiristä tiukalle ja päättele lanka nurjalle puolelle.



Kukka (pinkillä, koukku kokoa 2 - 2,5):

Virkkaa kaikki säädettävään aloitussilmukkaan (vinkki #1) :
*3kjs, 3kp yhteen (vinkki #4), 3kjs, 1ps aloitussilmukkaan* toista *-* -väliä yhteensä 5 kertaa. Näin muodostuu viisi terälehteä.
Katkaise lanka, kiristä aloituslanka ja solmi langat keskenään umpisolmuun. Langanpäitä käytetään kukan kinnittämiseen kaktusosaan.




Viimeistely:
- Mittaa sopivan mittainen pätkä kuminauhaa, tunge päät ruukun pohjan vierestä sisäpuolelle (silmukoiden välistä) ja solmi nauhan päät yhteen.
- Täytä ruukkuosa tiiviisti.
- Kiinnitä kukka kaktusosaan käyttämällä kukan langanpäitä.
- Ompele kaktusosa kiinni ruukkun aivan ruukun reunuksen sisäpuolelta käyttämällä kaktusosan aloituslankaa. Kun jäljellä on enää pieni aukko, täytä kaktus niin täyteen vanua kuin mahdollista. Ompele aukko kiinni. Ennen päättelyä "kurista" kaktusta vetämällä ompelulangasta, näin saat ruukun ja kaktuksen välille selkeämmän muodon. Päättele lanka työn sisälle.



"Pistäwän Cactuksen" hoito-ohje:
- vältä kastelua!
- tarjoa paljon nuppineuloja, muuten kokee olonsa alastomaksi!
- puhele ja silittele (varo pistoja!)
- ja mikä tärkeintä: anna nauttia auringosta!

















Tämä ohje on tarkoittettu vain yksityiseen käyttöön, ethän käytä sitä kaupalliseen tarkoitukseen, kiitos.

Hoh-hoijakkaa!! Kevätväsymystä?

Vaikka blogissa onkin ollut hiljaista, en sentään ihan täysin ole käsitöistä taukoa pitänyt. Ihan joka ilta en kuitenkaan ole puikkoihin tai virkkuukoukkuun jaksanut tarttua, uni kun tahtoo tulla jo kahdeksan maissa!

Lankoja olen kyllä taas hamstrannut roppakaupalla. (Itseasiassa niin paljon, että joku voisi sanoa tilanteen taas riistäytyneen käsistä.) Mutta kun lankakerät ovat vaan niin kertakaikkisen ihania!

Jämälankoja en juurikaan ole käytettyä saanut, mitä nyt muutaman vauvansukkaparin neuloin yhtenä iltana. Osallistuin helmikuussa blogihaasteeseen, jossa neulottiin sukkia lahjoitettavaksi sairaalaan, ja vaikka deadline haasteeseen oli jo mennyt, en heti osannut lopettaa sukkien neulomista (valmistuivat niin kivasti ja nopeasti). Niinpä nämä kaksi paria odottavat nyt, että niille joskus tulee käyttöä.

Kevätkin ehti jo vähäsen käväistä näyttämässä naamaansa täällä päin maata, kunnes talvi päätti vielä tehdä (toivottavasti lyhyen) comebackin. Ensimmäisenä täysin aurinkoisena paivänä mieleni teki tehdä jotain nopeaa, värikästä ja etenkin keväistä. Vaikka talvi vielä takaisin tulikin, kurkkaa työasun taskusta nykyään keväästä muistuttava kaveri, uusi kännykkäpussi!

Yksi työkaveri nosti tätä heti korvista ja sanoi, että kaverista ei nää tykkääkö se siitä vai ei, kun ei ole suuta. Mutta tämäpä onkin Mysteeri-Pupu, joka varmasi osaa pitää salaisuuden kuin salaisuuden!!!




Kevään tulosta innostuneena aloin myös väsäämään uutta ovikranssia, vanha kun ei tietenkään Joulun jälkeen lumihiutaleineen ja poroineen oveen enää sovi. Tästä versiosta tuleekin värikkäämpi, mutta sitä, millaisen kaverin tähän virkkaan, en ole vielä päättänyt. Tipu olisi keväinen, mutta vaikkapa pöllö menisi kesälläkin... Hmmmm....

Yhtenä iltana innostuin järjestelemään helmi- ja korutarvikevarastojani. Eihän siitä järjestelystä loppujen lopuksi mitään tullut, helmet ovat edelleenkin ihan sikin sokin, mutta nyt omistan kolmet uudet pöllökorvakorut! HIP HEI!

Tuo kovempien pakkasten aikaan aloittamani paksu palmikkotunika on nyt jo lankojen päättelyä vaille valmis. Ja todellakin purkausuhan alla! Yhtään, en sitten yhtään tykkää siitä! Palmikkokuvio vetää neuleen kasaan, ja kun siihen vielä yhdistää 3/4-osa hihat, kaarroke-yläosan ja muhkean kauluksen, näyttää sen päälleen pukenut "neule-uhri" ylösalaisin olevalta päärynältä! Siis ylhäältä leveä ja alhaalta kapea. Sen verran minulla on itsearvostusta, etten laita tähän kuvaa itsestäni tekele päällä, mutta voitte kaikki miettiä miltä tuo päällä näyttää. Ei kyllä yhtään sellaiselta, kuin ohjeen kuvassa, sen voin sanoa! Aina ei vaan onnistu.























Drops Nepal -langassa ei kyllä ole mitään valittamista. Siitä, miten se kestää kulutusta, en tosin voi vielä mitään sanoa, mutta ihanan pehmoista ja edullista se ainakin on.




Nyt kun kaksi suurempitöisempää työtä (ylläoleva palmikkotunika ja aikaisemmin "valmistunut" palmikkojakku) on flopannut täysin, suorastaan kauhulla odottelen mitä seuraavasta tulee. Työn alla on nyt tunika vihertävän petroolista Hertegarn:n Exclusive Alpaca -langasta. Käyttämäni englanninkielinen ohje löytyy Knitty-verkkolehdestä, eli täältä. Tällähetkellä työn alla on hihat, eli loppu häämöttää jo!

Joskus vielä ostan sovitusnuken, johon voi kunnolla sovittaa keskeneräistä työtä! Sitten ei enää tarvitse mallailla rullaantuvaa etukappaletta vatsaansa vasten kuvitteellisia sivusaumoja myöden ja miettiä, onko se nyt sopiva vai eikö ole.

Pitsihuivi nro 3

Nyt se sitten on kokonaan valmis. Kolmas pitsihuivini Cewec:n Hot Socks Spectrasta. Joka kerta olen käyttänyt eri ohjetta ja eri väriä. Ja neljäs kerä odottaa jo neulojaansa! Ensimmäiseksi tekemäni huivi on kyllä edelleen lempparini. Sekä värin, että mallin puolesta.

 Englanninkielinen ohje "Gail"-huiviin löytyy Ravelrystä, eli täältä.  Minulle tuosta huivista tulee mieleen riikinkukko, on siinä sen verran upea kuvio!

Lauseita koruista

Muutama koruprojekti valmistui!



Viimekertaisen arvonnan palkinnoista ylijääneistä huopahelmistä sain koottua kaula- ja rannekorut. Kaulakoru vaati huopahelmien väliin kaksi puuhelmeä, muuten olisi jäänyt kovin lyhyeksi.





















Joulukuussa selailin muistiinpanojani syksyisestä Roomanreissusta ja muistivihon välistä tipahti
rypistynyt kuitti, jonka kääntöpuolelle olin kiireessä piirtänyt luonnoksen vaateliikkeessä näkemästäni helminauhasta. Materiaalit koruun hommasin innoissani siis jo joulukuussa, mutta vasta nyt koru on valmis. Jälki on ehkä hieman hätäisen oloista, minulla kun oli kova kiire nähdä onnistuuko koru lainkaan. Helmien välissä olevien rypytysten välejä olisi voinut mitata hieman huolellisemmin...

Vähemmän keskeneräiset työt

Onpas pitänyt kiirettä! Uusien lankojen jättäminen esille olohuoneen nurkkaan oli loistoidea. Toimivat porkkanana jopa odotettua paremmin. Myös lupaus, että teen kaksi keskeneräistä työtä valmiiksi ennen kuin aloitan uuden, on pitänyt paremmin kuin uskoinkaan.

Ensimmäiseksi valmistuivat nuo vaaleansiniset huovutetut lapaset. Niissähän keskeneräistä oli vain koristelu. Eräänä illtana sitten sain kuin sainkin inspiraation kaivaa huovutusvillat kaapin ylimmältä hyllyltä.

Koristelun toteutin neulahuovutuksella ja kuviota en sen kummemmin etukäteen suunnitellut. Siinä se muodostui sitä mukaa kun neulailin menemään... Oli muuten yllättävän haastavaa saada toiseen lapaseen täsmälleen samanlainen kuvio, tosin peilikuvana! (Ja sainko? En saanut, höh.)

Nyt lapaset ovat käyttöönotetut ja hyviksi todetut, olenhan lähes kuukauden ajan niitä päivittäin käyttänyt! Ovat juuri sopivan ohuet ja pehmoiset, mutta kuitenkin lämpimät. Väri vain on turhankin arka Lounais-Suomen lumi/loska/kura-talveen...

Kovasti tekisi mieli tehdä toiset vastaavanlaiset lapaset, mutta nyt on kyllä noita lankoja sen verran, että uusia en kehtaa hetkeen ostaa... Lyhyenpuoleinen ohje lapasiin löytyy täältä.






Seuraava työn alle päässyt keskeneräinen työ oli ketjusilmukkakaarista virkattu tuubihuivi. Lankana huivissa käytin 100g Hjerte Garnin Primevera Cottonia. Työn oli alunperin tarkoitus olla sellainen helppo kesä-käsityö, jonka saa kannettua mukana vaikka rannalle, ja jonka tekemiseen ei juuri ajatustyötä tarvita. Mutta eipä valmistunut kesällä, sen verran tylsä työ oli kyseessä. Valmistui vasta tammikuun lopulla...










Näiden kahden työn valmistuttua sainkin sitten jo aloittaa uuden työn. Vaan enpä käynyt kiinni uusiin lankoihin vaan ryhdyin jälleen kerran kaivelemaan jämälankavarastoani. Eliisa kävi nimittäin asettamassa minulle pienen, mutta sitäkin paremman haasteen. Haasteessa neulotaan pieniä villasukkia lahjoitettavaksi sairaalaan vastasyntyneiden varpaita lämmittämään. Käykää muutkin katsastamassa haaste ja osallistumassa: http://momentsinlife-eliisa.blogspot.fi/2014/01/090114.html Vaikka aikaa osallistumiseen onkin enää niukasti jäjellä, varmaan ainakin yhdet pienen pienet sukat ehtii vielä neuloa!

 Tässä minun parin illan aikaansaannokseni. Harmi vain, että "vauva-väriset" villalangat olivat kiven alla varastossani...













Pikkutossut innoittivat minut neulomaan valmiiksi myös vähäsen suuremmat sukat, jotka olivat jo jonkin aikaa odotelleet keskeneräisinä puikoilla. Olen jo aikaísemmin tehnyt yhdet sukat kyseisestä lankakerästä (Schoppel Wolle: Crazy Zauberball) ja se varmaan olikin suurin syy siihen, etten näitä valmiiksi koskaan jaksanut tehdä. Eihän sitä nyt kaksia samanlaisia villasukkia millään viitsi tehdä, sehän on tylsää.. Mutta siinä ne nyt ovat. Lanka ei harmikseni riittänyt pidempiin varsiin, mutta eiköhän nuokin jalassa pysy.

Viime viikolla sain vihdoin ja viimein päätökseen työn, joka on  aiheuttanut päänvaivaa jo pidemmän aikaa. Kyseessä on tuo epäsymmetrinen palmikkojakku, jollaisen päätin itse kokeilla tehdä nähtyäni vastaavanlaisen syksyllä Roomassa. Mitä pidemmälle työ edistyi, sitä vähemmän siitä pidin. Palmikko näyttää kyllä mielestäni hyvältä ja vaaleanharmaa väri on erinomainen, mutta siihen positiiviset asiat sitten loppuvatkin. Jakkua voisi kuvata sanoilla: tönkkö, raskas, epäkäytännöllinen, eikä se istu hyvin päällä vaikka mitä yrittäisi, vaan saa kantajansa muistuttamaan ilmansa osittain ulos päästänyttä jumppapalloa. Ehkä sille joskus tulee jotain käyttöä, mutta onpahan ainakin nyt "valmis". Tämän siitä saa, kun kerrankin yrittää tehdä jotain suurempaa oman suunnitelman pohjalta, hmph!

(bongaa villasukkien näppärä pinkki raita: aina tietää kumpi sukka kuuluu vasempaan jalkaan, jee!)

Eilen sain "valmiiksi" jälleen yhden pitsihuivin. Eihän se vielä valmis ole, kaipaa lankojen päättelyä ja pingoitusta, mutta kuitenkin. Lankana tälläkin kertaa Hot Socks Spectra, onhan tämä jo kolmas huivini kyseisestä langasta. Ja neljäs kerä odottaa työstämistä. (Taidan olla vähän ihastunut tuohon lankaan ja sen värivaihtoehtoihin...)

Jospa vielä tänään jaksaisi tuon pingoittumaan laittaa.

Ja kyllähän minä jo uusien lankojen kimppuun olen ehtinyt käydä, myönnän! Tunika on jo aika hyvällä mallilla, vain kaulus puuttuu! Alpakkaa sisältävä villalanka (Drops: Nepal) on mukavan pehmeä, mutta melkoisen paksu, siksi onkin kova kiire saada työ valmiiksi vielä, kun on jonkinasteinen talvi. Suomenkielinen neuleohje löytyy Garnstudionin sivuta.

Nyt on aika ryhdistäytyä.

Kävin nimittäin viikonloppuna läpi keskeneräisiä töitäni. Niitä kun löytyi joka kaapista ja laatikosta pieniin muovipusseihin piilotettuina.  Kokosin ne kaikki tuohon arkkuun, jossa niiden pitäisikin olla ja hyvä kun kansi mahtui kiinni! Niinpä päätin, että uutta työtä en aloita ennen kuin olen kaksi keskeneräistä saanut valmiiksi!

Ja mitkäs siinä päällimmäisinä ovatkaan? Huovutetut lapaset, joiden kämmenselkä oli tarkoitus koristella neulahuovutuksella. Mutta kun huovutusalustani ei mahdu lapasen sisään! Eikä huushollista löydy sopivan kokoista vaahtomuovinpalaakaan. (Suurin syy, ja kenties se ainoa oikea, on se, että huovutusvillat ovat mahdottoman hankalassa paikassa ylähyllyllä painavan kangaspinon alla...) No, ehkä vielä tänään innostun kiipeilemään tuolille.













Jätin uudet langat olohuoneen nurkaan odottamaan, jos vaikka siten toimisivat pienenä porkkanana. Ei sillä, että kaapista niille tilaa olisi löytynytkään...








Keskeneräisistä töistä työn alle pääsi ensimmäisenä tuo kolmisen kuukautta sitten aloittamani harmaa, epäsymmetrinen palmikkojakku. Se onkin tämän viikonlopun aikana edistynyt mukavasti!
Vaan eipä taida lanka riittä hihoihin, ainakaan molempiin. Mutta eihän se onneksi haittaa, jos toinen hiha on eri värjäyserää kuin muu työ, kunhan ei vaihda värjäyserää kesken kappaleen.

No okei, myönnetään. Tehtyäni keskeneräisiä töitä koskevan päätöksen luistin siitä saman tien... Mutta kun oli pakko päästä uusiin lankoihin edes vähäsen käsiksi! Ja kyseinen työ oli niin nopea!

Halusin kuumeisesti testata tuon ihanan tossuohjeen, joka löytyy suomenkielisenä Garnstudionin sivuilta, eli täältä. Lankana käytin ohjeessa mainittua Garnstudionin DROPS Nepalia. Lämpöiset ovat, ja pehmeät, mutta mahtaako alpakkaa sisältävä lanka kulua käytössä turhankin nopeasti?

Voi onnistumisen iloa!

Mitäs sieltä pesukoneesta paljastuikaan? Täydellisen kokoiset huovutetut lapaset! Jipii!

Lankana oli siis Hjertegarnin Highland Wool

Puikot kokoa 3,5

Lapasen koosta (pieni naisen käsi) lyhyesti:
- aloitusreuna 64 s
- 50 krs ennen peukaloa
- peukaloa varten 11 s hakaneulalle odottamaan, luo 11 s
   tilalle
- 40 kerrosta ennen kärkikavennuksia
- käkikavennukset: joka kerroksella kaventuu 4 s
- peukalo: 11 s odottamasta, poimi vielä 14 s   = 25s
    22krs, sitten kärkikavennukset kuten kämmenosassa

Kevyt huovutus pesukoneessa: 30-40 astetta, vähäsen pyykinpesujauhetta ja muuta pyykkiä


Nyt kun lapasen kuivuvat, on aikaa pohtia, millä nuo koristelisi. Kentien jotain neulahuovutuksella...?