Hiphei, pääni kääntyy jälleen!

Niskatilanne on jo huomattavasti helpottunut, kipuilua ei juuri enää ole (paitsi ihan ääriasennoissa) ja pääkin kääntyy jo lähestulkoon normaalisti! Sormien puutuminenkin on jo melkein kokonaan loppunut. Tohtorilla tuli kyllä juostua tämän tästä ja kaiken maailman tutkimukset tehtiin (verikokeet, kuvantaminen, hermoratatutkimus), mutta mitään neurologista vikaa ei onneksi löytynyt, HUH! Neljä viikkoa tuli yhteensä tulehduskipulääkkeitä popsittua ja muutama viikko lihasrelaksantteja, mutta loppujen lopuksi eniten auttoi hieronta (johon sain luvan mennä, kun tutkimuksista oli saatu "terveen paperit" ). MUTTA, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa! Pessimisti kun olen, kovasti vielä pelkään, että kipu uusiutuu minä hetkenä hyvänsä... Positiivisin asia kivussa oli, että vaikka olin neljä päivää (!!!) täysin ilman käsitöitä, kipu paheni silti. "Jipii, harrastukseni ei ainakaan ole ainoa syypää!"



Muutama viikko sitten valmistui Shoppel-Wollen My Silk -langasta tekemäni toppi. Ohjeen löysin Verena (2/12) -lehdestä. Työ oli melkoisen nopea, mutta mukavan lisähaasteen työhön antoi ohjeen kieli. Enpä nimittäin ollut koskaan aikaisemmin saksankielistä ohjetta käyttänyt. No, onneksi Ulla- verkkolehdellä on oikein oiva neulesanasto, eikä aikoinaan opiskelemastani lyhyen saksan oppimäärästäkään haittaa ollut!

Topista tuli mukavan keveä, lanka kun oli kovin kevyttä ja ehkä ne kesäkelitkin joskus alkavat. Nyt ainakin tuntuu hirvittävän kylmältä sen jälkeen, kun helteet jo kerran kävivät muistuttamassa tulostaan. Täytyy vaan ennen käyttöönottoa vaihtaa tuo niskalenkin ja topin välissä oleva metallirinkula isompaan. Ostin vahingossa liian pienen, kun eihän minulla tietenkään ollut tuota toppia kaupassa mukana. (Ja minä kun vielä arvelin kaupassa, että ko. rinkula saattaa olla jopa liian iso ja ostin varmuuden vuoksi myös toisen, vähän pienemmän!)






Topista innostuneena sain inspiraation tehdä erään kauan aikaa sitten aloittamani virkatun pitsitopinkin valmiiksi. Taisin aloittaa sen jo viime keväänä, mutta silloin etukappaleesta tuli aivan liian kapea ja suutuksissani jätin työn silloin kesken. Kysessä on Pierrot Yarnsin (-> Vest -> 28-26) sivuilta löytyvä toppi, jonka virkkasin HjerteGarnin Primevera Cotton -langasta.

Kuten kuvastakin näkyy, topissa on yksi hyvinhyvinhyvin ärsyttävä vika! Kaula-aukosta tuli aivan liian leveä, joten toinen olkapää putoilee jatkuvasti. Mutta varmana en korjaa!!!! Putoilkoot!!



Toppien jälkeen teki mieli  taas näpertää jotain pientä, tein siis (taas yhden!) kännykkäpussukan.
Mihin näiden kanssa oikein joutuu?

Myös muutama kukkakorviskin odottaa, että joku jaksaisi tehdä sen kaikkein kurjimman työn: lankojen päättelyn. Enää ei tarvitse edes toheltaa kaiken tahmaavan sokerilitkun kanssa, ostin nimittäin pöllökorviksia varten ihan oikeaa kankaankovettajaa. Paitsi että... Mahtaakohan se enää tulla purkista ulos?

Kuun puolivälissä tuli tehtyä neljän päivän pikavisiitti sateiseen ja #%#*! kylmään (+9 ast.) Wieniin. Samaan aikaan ainakin Turun suunnalla vallattiin uimarannat ja kärvisteltiin helteessä. No, eipä ainakaan tullut hiki nähtävyyksiä kierrellessä!

Ja tottakai sitä piti tietenkin tuoltakin reissulta matkamuistoksi muutama kerä lankaa ostaa, ja niinpä matkalaukussa kotiinpäin tuli neljä kerää Lana Grossan Lampone-lankaa. Ajattelin, että niistä voisi vaikkapa tehdä jonkin raidallisen pitsihuivin.

Juuri ennen matkaa sain valmiiksi Rooman reissulat ostamastani langasta (Sesian Mistral) neulotun boleron. Bolero olikin pitkään lojunut käsityökorissani puolivalmiina, en vain ollut saanut aikaiseksi virkata boleroon reunuksia ja hihansuita. Mutta se tehosi kummasti, kun päätin, etten osta yhtä ainoaa lankakerää Wienistä, ellei bolero ole valmis ennen sitä! Ohje boleroon on Garn Studionin sivuilta, eli täältä.

Virkkailua

Oli niskan tilanne mikä oli, täysin en vaan osaa "käsityöttömäksi" ryhtyä! Viikonlopun jäljiltä valmistui muutama kännykkäpussukka, jos vaikka joskus pääsisi jämäpuuvillalangoista eroon... (Ja onhan noita nyt vaan kertakaikkisen kiva tehdä. Valmistuvat niin nopeasti ja värejä saa yhdistellä suorastaan villisti!)

Tällä viikolla sai myös muutama (ystäville kiitokseksi vaivannäöstä valmistunut) avaimenperämaskotti uuden kodin. Kiitos ko. henkilöille myös tätäkin kautta! :)

Engalnninkielinen ohje pingviini-amigurumiin löytyy Pierrot Yarns:n sivuilta, tässä linkki sinne.




Jaa, että mitenkä on niskakivun laita? Kiitos kysymästä, niskakipu voi hyvin. Niska ei.

Voihan niska!

Voi minkä tempun niskani minulle tekikään! Se on nyt kipuillut reilun kuukauden (viisi viikkoa, kaksi ja puoli päivää, mutta kuka nyt päiviä laskee..) niin, että välillä on hyvä, jos päätä saa käännettyä.. Ja tuntuu, että kipuun ei juuri auta kipulääkkeet, eikä lämpöhoito taikka hieronta. Lääkärisetäkään ei osannut siihen mitään sanoa, kirjoitti vain viikon kuurin (Riittikö viikko? No ei!) tulehduskipulääkettä ja antoi diagnoosin "tension neck". TensionTodellakinNeck, sanon minä!!  Oikea käsityöihmisen painajainen! Epätoivo kurkkaa jo nurkan takaa, ellei jo ole täällä!

Niskasta huolimatta neulominen onnistuu melkoisen hyvin (siinä kun on ilmeisesti kädet sen verran lähellä vartaloa), mutta siinä se sitten onkin. Virkkaaminen, ei tule juuri mitään. Ompelukoneen käyttäminen, juu ei! Entäs edes tietokoneella istuminen? Noup. Täysin ilman käsitöitä en kuitenkaan ole osannut olla, vaan silloin tällöin olen varovasti tarttunut puikkoihin ja ihan vaan vähäsen neulonut. Ja välillä jopa virkannut, hui! Sen verran kipu on kuitenkin tekemisiä hillinnyt, että lähinnä olen vain tyytynyt tekemään keskeneräisiä töitä valmiiksi...




Pääsiäisen tienoilla valmistui Pöllömpi -ovikranssi. Malli muutoin on omasta päästä, mutta tuohon isompaan pöllöön käytin selkeää englanninkielistä ohjetta, joka löytyy täältä. Tuo rusetti ilmestyi krannssiin vasta vuorokauden ovessaolon jälkeen, jotenkin jäi sellainen olo, että kranssista puuttui vielä jotain. Lankana Hjertegarn:n Diamond cotton 8/4.

Myös alpakka-langasta (Hertegarn:n Exclusive Alpaca) neulomani tunika on nyt vihdoin ja viimein valmis! Meinasi jo epätoivo iskeä, sen verran työläältä noin ohuesta langasta neulominen tuntui paksujen villalankojen jälkeen. Tuntui, ettei työ edennyt lainkaan. Myös osien yhdistäminen oli melkoista taiteilua, hihat kun eivät millään meinanneet istua nätisti!

Mutta siinä se nyt on! Malli on mielestäni todella nätti (Ohjehan löytyi Knitty-verkkolehdestä, eli täältä.), pidän etenkin kaarevasta helmasta ja yläselän yksityiskohdasta. Ohjeessa on osassa  kaula-aukkoa käytetty hakasia, ja sellaiset olen kyllä hankkinut, mutten ole vielä päättänyt, laitanko ne paitaan vai en. Kaula-aukko on mielestäni kiva tuollaisenaankin, enkä ole varma, saisinko hakasia kiinnitettyä riittävän huomaamattomasti.

Paita on ihanan pehmoinen, ja juuri sopivan lämmin viileään kevätpäivään. Se vähän harmittaa, etten uskaltanut tehdä etu- ja takakappaleisiin ohjeessa olleita kavennuksia. (Pelkäsin näyttäväni liian pieneen kuoreen ahdetulta makkaralta, kappaleet kuin vaikuttivat kovin kapeilta jo ilman kavennuksia!) Olisi vain pitänyt luottaa ohjeeseen, nut tunika on vyötäröltä ehkä jopa hieman turhankin väljä. No, jäipä ainakin kasvuvaraa!




On se muuten kumma juttu, kuinka kaikki "kielletty" aina kiinostaa niin vietävästi... Oletteko huomanneet? Yleensä en nimittäin ole ollenkaan kiinnostunut ompelukoneella tekemään yhtään mitään, mutta nyt, kun niskani vuoksi en oikeastaan ommella voisi, niin johan kiinostaa!! Kangaskaupoissa on tullut käytyä tämän tästä kankaita hypistelemässä, ja jotain on ihan mukaankin kaupasta tarttunut. Viimeinen pisara oli, kun selailin aikani kuluksi aikoja sitten hankkimaani Kuuluisat Vintagemekot (WSOY) -kirjaa. Päätin kokeilla tehdä kirjassa olevaa Twiggy-mekkoa. (Mekko on ollut TO DO -listalla jo varmaan toista vuotta, mutta JUURI NYT päätin ryhtyä tuumasta toimeen, hyvä hyvä...)


Viimeksi kun olen ompelukoneella jotain verhoja suuritöisempää tehnyt, oli kyseessä lukion puvunvalmistus -kurssi ja tavoitteena oman wanhojentanssipuvun suunnitelu ja toteutus (eli "aika" monta vuotta sitten... Aikana, jolloin wanhojentanssipuvun oli oltava vanhanaikainen!)
Tuolloin tuloksena oli Elisabet I:n pukua mukaileva vanhojentannssipuku (Huom! värit ovat päinvastaiset, sillä omassani kankaana toimi - kyllä - isoäitini vanhat verhot!)

Prinsessa Elisabet n. 1546, artisti tuntematon. Lähde: Wikipedia

Eli muutama vuosi oli vierähtänyt viimekertaisesta ompelutyöstä... Ja kuten varmaan muistatte, en ole kovinkaan sinut nykyisen ompelukoneeni kanssa (se kun nyt vaan on niin HUONO!).  Olin myös tyystin unohtanut, kuinka hermoja raastavaa kaavojen kopioiminen ja kankaan leikkaaminen (huolella) olikaan! No, tällä kertaa sentään kaavat ja malli olivat valmiina, toisin kuin viimeksi, jolloin kaavojen tekeminen, muokkaaminen ja lukuisat lakanakangasversiot tuntuivat loputtomilta...


Loppujen lopuksi olin kutakuinkin tyytyväinen omeplukoneeseeni ja mekostakin tuli kuin tulikin jopa pidettävä! Toinen kangaskin on jo hankittuna, mutta jospa nyt ensin parantelisin niskani (joka ei tosiaankaan ompelusta tykännyt!).

Kuva kirjasta McDevitt, Alm: Kuuluisat vintagemekot (WSOY)

Tuon kirjan ohje oli kyllä mielestäni erinomainen! Vaiheet oli selittetty ja kuvitettu niin selkeästi, että jopa tälläinen lähes nollasta lähtevä ompelija ne ymmärsi. Malli oli myös aika helppo, ainoa "tenkkapoo" tuli tuon nappilistan kanssa, mutta senkin selvitin loppujen lopuksi apinanraivolla... Tämä oli muuten ensimmäinen kerta ikinä, kun käytin päällystettäviä nappeja, ja ihastuin täysin! Niistä tuli vaan niin söpöjä! Eikä mielestäni tähän mekkoon muunaiset napit olisikaan sopineet...

Vaihekuvia tästä Twiggy-mekosta ei ole, mutta sen voin sanoa, että kaksiomme oli muutaman päivän ajan kovin sekaisin, kun kangastilkkuja ja kaavoja oli joka puolella, matto käärittynä sivuun (lattia toimi työalustana leikkuussa) ja olohuoneen baari/työpöytä valloitettuna ompelukoneella ja muulla tilpehöörillä.




P.S. Tunnustan, en ole pelkästään tyytynyt tekenmään keskeneräisiä töitä valmiiksi, vaan aloitin jokin aika sitten uuden neuleen. Kyllä niskani sen kestää, jos neulon vain hetken kerrallaan, eikö niin? Verena-lehdessä olleen ohjeen kieli vaan aiheuttaa vähäsen päänvaivaa...

Ohje: Virkattu ja neulottu neulatyyny

 "PISTÄWÄ CACTUS"
by: Tiitiäinen

Työtä varten tarvitset:

- punaruskeaa ja vihreää puuvillalankaa (ohjeen neulatyynyssä käytetty Marks & Kattensin FLOX-lankaa)
- ohuempaa, pinkkiä lankaa kukkaa varten
- virkkuukoukun, koko 3 ja 2 - 2,5 (tai langan paksuuden mukaan)
- sukkapuikot, koko 3 (tai langan paksuuden mukaan)
- parsinneulan
- vanua
- kuminauhaa (mikäli haluat neulatyynyn, jonka saa käsivarteen kiinni)


Lyhenteet virkkaukseen:
ks = kiinteä silmukka
s = silmukka
kjs = ketjusilmukka
ps = piilosilmukka
p = pylväs
kp = kaksoispylväs

lyhenteet neulontaan:
s = silmukka
o = oikea silmukka
n = nurja silmukka


Vinkki #1: Säädettävä aloitussilmukka: Tee aloitussilmukka, kuten normaalisti, mutta älä kiristä silmukkaa. Virkkaa yksi ketjusilmukka. Aloitussilmukan lenkkiin virkataan ensimmäisen kerroksen kiinteät silmukat. Video säädettävän silmukan tekemisestä löytyy esimerkiksi Youtubesta: How to: Magic Loop / Circle (crochet)

Vinkki #2: silmukoiden vähentäminen tapahtuu virkkaamalla yksi yhteinen kiinteä silmukka kahteen kiinteään silmukkaan. Eli: tuo lanka ensimmäisen silmukan läpi, tuo lanka myös toisen silmukan läpi, ota lanka koukulle ja vedä se kaikkien kolmen silmukan läpi. Video vähentämisestä löytyy esim. Youtubesta: Back to Basics Crochet   Vähentämisen ohje alkaa ko videolla ajankohdasta 3.56!!

Vinkki #3: Ylivetokavennus = nosta 1 s neulomatta oikealle puikolle, neulo seuraava silmukka oikein. Vedä nostettu silmukka juuri neulotun silmukan yli. Näin työstä kaventuu yksi silmukka ja kavennus kallistuu aavistuksen vasemmalle.

Vinkki #4: 3 kp yhteen = tee kolme kasoispylvästä siten, että jätät viimeisen läpivedon tekemättä. (koukulle jää jokaisen kp:n jälkeen 1 ylimääräinen s.) Lopuksi teet viimeisen vaiheen jokaiselle yhteisesti, eli vedät langan kaikkien neljän koukulla olevan silmukan läpi.

Ruukku (ruskealla, koukku kokoa 3):

1. krs: Virkkaa 6 ks säädettävään aloitussilmukkaan (vinkki #1)     = 6s
2. krs: *2 ks yhteen ks:aan* toista *-* - väliä yhteensä 6 kertaa     = 12s 
3. krs: *2 ks yhteen ks:aan, 1 ks, 2 ks yhteen ks:aan* toista *-* -väliä yhteensä 4 kertaa     = 20s
4. krs: *1 ks, 2 ks yhteen ks:aan* toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 30s
5. krs: *2 ks, 2 ks yhteen ks:aan* toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 40s
6. krs: virkkaa 40 ks edellisen kerroksen takakaariin, jotta työ kääntyy pohjasta kohti ruukun reunoja     = 40s
7.- 13. krs: 40 ks     = 40s
14. krs: 1 ps, 3 kjs, 40 p edellisen kerroksen etukaariin (viimeinen p samaan s:aan kjs-kaaren kanssa     = 40s
15. krs: 40 ps seuraavalla tavalla: ota pylvään takakaari ja 13. krs:n takakaari koukulle ja vedä lankalenkki kaikkien kolmen koukulla olevan silmukan läpi (näin muodotuu ruukulle reunus)
Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, kerroksesta 15 on kuvia alla!
16. krs:  virkkaa piilosilmukoiden takaraunaan (työ kääntyy kohti keskustaa) *2 ks, vähennä 1 ks (vinkki #2)*  toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 30s
17. krs: *1 ks, vähennä 1 ks* toista *-* -väliä yhteensä 10 kertaa     = 20s
18. krs: *vähennä 1 ks, 1 ks, vähennä 1 ks* toista *-* -väliä yhteensä 4 kertaa     = 12s
Yläosaan jää aukko, jonka kautta täyttäminen ja kuminauhan laitto onnistuu
Katkaisen lanka ja päättele molemmat langanpäät.

15. krs : koukulla pylvään takakaari

15. krs: koukulla myös edellisen kerroksen takakaari

15. krs: lanka vedetty kaikkien silmukoiden läpi -> pylväskerros taittuu ja muodostaa reunuksen ruukulle

 Kaktus (vihreällä):

Kaktusosa neulotaan suljettuna neuleena  kaksinekertaisella langalla. Puikkokoko 3 tuntuu nyt kovin pieneltä, mutta ei huolta! Työstä pitääkin tulla tiivis, ettei vanu "tursu" neulatyynystä ulos!
Jätä pitkä aloituslanka, sitä käytetään osien yhdistämiseen!
Luo 36 s. Jaa silmukat kolmelle sukkapuikolle (12/puikko)
1. - 15. krs:  neulo 1o, 1n -joustinneuletta suljettuna neuleena = 36 s
16. krs: tee koko kerroksen ajan ylivetokavennuksia (vinkki #3). Työstä kaventuu puolet silmukoista = 19s
Katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Kiristä tiukalle ja päättele lanka nurjalle puolelle.



Kukka (pinkillä, koukku kokoa 2 - 2,5):

Virkkaa kaikki säädettävään aloitussilmukkaan (vinkki #1) :
*3kjs, 3kp yhteen (vinkki #4), 3kjs, 1ps aloitussilmukkaan* toista *-* -väliä yhteensä 5 kertaa. Näin muodostuu viisi terälehteä.
Katkaise lanka, kiristä aloituslanka ja solmi langat keskenään umpisolmuun. Langanpäitä käytetään kukan kinnittämiseen kaktusosaan.




Viimeistely:
- Mittaa sopivan mittainen pätkä kuminauhaa, tunge päät ruukun pohjan vierestä sisäpuolelle (silmukoiden välistä) ja solmi nauhan päät yhteen.
- Täytä ruukkuosa tiiviisti.
- Kiinnitä kukka kaktusosaan käyttämällä kukan langanpäitä.
- Ompele kaktusosa kiinni ruukkun aivan ruukun reunuksen sisäpuolelta käyttämällä kaktusosan aloituslankaa. Kun jäljellä on enää pieni aukko, täytä kaktus niin täyteen vanua kuin mahdollista. Ompele aukko kiinni. Ennen päättelyä "kurista" kaktusta vetämällä ompelulangasta, näin saat ruukun ja kaktuksen välille selkeämmän muodon. Päättele lanka työn sisälle.



"Pistäwän Cactuksen" hoito-ohje:
- vältä kastelua!
- tarjoa paljon nuppineuloja, muuten kokee olonsa alastomaksi!
- puhele ja silittele (varo pistoja!)
- ja mikä tärkeintä: anna nauttia auringosta!

















Tämä ohje on tarkoittettu vain yksityiseen käyttöön, ethän käytä sitä kaupalliseen tarkoitukseen, kiitos.

Hoh-hoijakkaa!! Kevätväsymystä?

Vaikka blogissa onkin ollut hiljaista, en sentään ihan täysin ole käsitöistä taukoa pitänyt. Ihan joka ilta en kuitenkaan ole puikkoihin tai virkkuukoukkuun jaksanut tarttua, uni kun tahtoo tulla jo kahdeksan maissa!

Lankoja olen kyllä taas hamstrannut roppakaupalla. (Itseasiassa niin paljon, että joku voisi sanoa tilanteen taas riistäytyneen käsistä.) Mutta kun lankakerät ovat vaan niin kertakaikkisen ihania!

Jämälankoja en juurikaan ole käytettyä saanut, mitä nyt muutaman vauvansukkaparin neuloin yhtenä iltana. Osallistuin helmikuussa blogihaasteeseen, jossa neulottiin sukkia lahjoitettavaksi sairaalaan, ja vaikka deadline haasteeseen oli jo mennyt, en heti osannut lopettaa sukkien neulomista (valmistuivat niin kivasti ja nopeasti). Niinpä nämä kaksi paria odottavat nyt, että niille joskus tulee käyttöä.

Kevätkin ehti jo vähäsen käväistä näyttämässä naamaansa täällä päin maata, kunnes talvi päätti vielä tehdä (toivottavasti lyhyen) comebackin. Ensimmäisenä täysin aurinkoisena paivänä mieleni teki tehdä jotain nopeaa, värikästä ja etenkin keväistä. Vaikka talvi vielä takaisin tulikin, kurkkaa työasun taskusta nykyään keväästä muistuttava kaveri, uusi kännykkäpussi!

Yksi työkaveri nosti tätä heti korvista ja sanoi, että kaverista ei nää tykkääkö se siitä vai ei, kun ei ole suuta. Mutta tämäpä onkin Mysteeri-Pupu, joka varmasi osaa pitää salaisuuden kuin salaisuuden!!!




Kevään tulosta innostuneena aloin myös väsäämään uutta ovikranssia, vanha kun ei tietenkään Joulun jälkeen lumihiutaleineen ja poroineen oveen enää sovi. Tästä versiosta tuleekin värikkäämpi, mutta sitä, millaisen kaverin tähän virkkaan, en ole vielä päättänyt. Tipu olisi keväinen, mutta vaikkapa pöllö menisi kesälläkin... Hmmmm....

Yhtenä iltana innostuin järjestelemään helmi- ja korutarvikevarastojani. Eihän siitä järjestelystä loppujen lopuksi mitään tullut, helmet ovat edelleenkin ihan sikin sokin, mutta nyt omistan kolmet uudet pöllökorvakorut! HIP HEI!

Tuo kovempien pakkasten aikaan aloittamani paksu palmikkotunika on nyt jo lankojen päättelyä vaille valmis. Ja todellakin purkausuhan alla! Yhtään, en sitten yhtään tykkää siitä! Palmikkokuvio vetää neuleen kasaan, ja kun siihen vielä yhdistää 3/4-osa hihat, kaarroke-yläosan ja muhkean kauluksen, näyttää sen päälleen pukenut "neule-uhri" ylösalaisin olevalta päärynältä! Siis ylhäältä leveä ja alhaalta kapea. Sen verran minulla on itsearvostusta, etten laita tähän kuvaa itsestäni tekele päällä, mutta voitte kaikki miettiä miltä tuo päällä näyttää. Ei kyllä yhtään sellaiselta, kuin ohjeen kuvassa, sen voin sanoa! Aina ei vaan onnistu.























Drops Nepal -langassa ei kyllä ole mitään valittamista. Siitä, miten se kestää kulutusta, en tosin voi vielä mitään sanoa, mutta ihanan pehmoista ja edullista se ainakin on.




Nyt kun kaksi suurempitöisempää työtä (ylläoleva palmikkotunika ja aikaisemmin "valmistunut" palmikkojakku) on flopannut täysin, suorastaan kauhulla odottelen mitä seuraavasta tulee. Työn alla on nyt tunika vihertävän petroolista Hertegarn:n Exclusive Alpaca -langasta. Käyttämäni englanninkielinen ohje löytyy Knitty-verkkolehdestä, eli täältä. Tällähetkellä työn alla on hihat, eli loppu häämöttää jo!

Joskus vielä ostan sovitusnuken, johon voi kunnolla sovittaa keskeneräistä työtä! Sitten ei enää tarvitse mallailla rullaantuvaa etukappaletta vatsaansa vasten kuvitteellisia sivusaumoja myöden ja miettiä, onko se nyt sopiva vai eikö ole.

Pitsihuivi nro 3

Nyt se sitten on kokonaan valmis. Kolmas pitsihuivini Cewec:n Hot Socks Spectrasta. Joka kerta olen käyttänyt eri ohjetta ja eri väriä. Ja neljäs kerä odottaa jo neulojaansa! Ensimmäiseksi tekemäni huivi on kyllä edelleen lempparini. Sekä värin, että mallin puolesta.

 Englanninkielinen ohje "Gail"-huiviin löytyy Ravelrystä, eli täältä.  Minulle tuosta huivista tulee mieleen riikinkukko, on siinä sen verran upea kuvio!

Lauseita koruista

Muutama koruprojekti valmistui!



Viimekertaisen arvonnan palkinnoista ylijääneistä huopahelmistä sain koottua kaula- ja rannekorut. Kaulakoru vaati huopahelmien väliin kaksi puuhelmeä, muuten olisi jäänyt kovin lyhyeksi.





















Joulukuussa selailin muistiinpanojani syksyisestä Roomanreissusta ja muistivihon välistä tipahti
rypistynyt kuitti, jonka kääntöpuolelle olin kiireessä piirtänyt luonnoksen vaateliikkeessä näkemästäni helminauhasta. Materiaalit koruun hommasin innoissani siis jo joulukuussa, mutta vasta nyt koru on valmis. Jälki on ehkä hieman hätäisen oloista, minulla kun oli kova kiire nähdä onnistuuko koru lainkaan. Helmien välissä olevien rypytysten välejä olisi voinut mitata hieman huolellisemmin...