Arvonta VOL3!!

Blogin yksivuotispäivä oli ja meni, ja sen verran huomaamattomasti menikin, etten tuolloin tajunnut arvontaa pitää. Jokin aika sitten lupasin juhlistaa 30 000 katselukerran rajan ylittymistä, jahka niin käy! No nyt kävi! JIPPII!Kiitoksena lukijoille/kävijöille täytyy taas ehdottomasti järkätä jotain jännää. 



Arvonnan sääntöinä taas samat vanhat ja tutuksi tulleet:

- Arvonta on voimassa 16.9. -16.10.2014 (klo 23.59 asti)

- Kommentoimalla jotenkin tätä kirjoitusta hankit yhden arvan. (Mahdollisuus kommentointiin löytyy tämän kirjoituksen alapuolelta.) Useampi kommentointi ei kuitenkaan merkitse useampaa arpaa, eli vain yksi arpa/henkilö.

- Jos et ole rekisteroitynyt käyttäjä, käytä tunnistettavaa nimimerkkiä kommentoinnissa.

- Varmistaaksesi, että saat palkinnon arpaonnen osuessa kohdallesi, laita kommentin yhteyteen sähköpostiosoitteesi. Jos et halua laittaa sähköpostiosoitettasi kommenttikenttään kaiken kansan nähtäväksi, lähetä kommentoinnin jälkeen sähköpostia osoitteeseen tiitiainen.puikoissa@gmail.com, ja kerro, millä nimimerkillä olet arvontaan osallistunut. (Näin kukaan ei voi jälkeenpäin väittää nimimerkkiäsi omakseen!)

- Arvonnan suorittaa Exel-ohjelman puolueeton RANDBETWEEN-funktio.


- Voittaja julkaistaan 17.10.2014.




Entä mitä palkinnoksi. Se säilyköön vielä salaisuutena... :)






ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! Voittajat löydät täältä!

Jämälankaa kuluu!

Ai että! Taas kului neljä pientä jämälankakerää! Kyllä niin mieltä läämmittää! Ja varpaita myös! Tuloksena nimittäin kahdet ohuet nilkattomat villasukat. Toiset itselle ja toiset miehelle.

Näistä sukista oli pakko tehdä väreiltään päinvastaiset, sillä kumpaakaan lankaa ei olisi ollut riittävästi pääväriksi (Resori, kantapää ja kärki vievät yllättävän paljon lankaa.) Neulepinta valmistuu helposti helmineuleena, ohje siihen aikaisemmassa blogitekstissä, täällä.

Näissä sukissa erikoisuutena tuo ennenkin toimivaksi koettu resori jalkaterässä. Pysyy kuulemma paremmin jalassa tämänlaiset. (Ihme hipsuvarvas, kun sukatkaan ei jalassa pysy...)





Jämälangoista puheenollen, löysin tänään internetin maailmasta melkoisen osuvan kuvan. Eipä tähän muuta lisättävää ole:

Oi ilon päivää!

Rahi on valmis!!! Vihdoinkin! En vieläkään saata uskoa sitä, mutta näin se vaan on! Sain perjantai-iltana ihmeellisen energiapuuskan ja päätin neuloa päällisen valmiiksi. (Tosiasiassa ilmeisesti kyllästyin katselemaan olohuoneen nurkassa lojuvaa keskeneräistä työtä...) Koko ilta siihen sitten menikin. Olin ostanut otelokudetta 2kg siinä uskossa, että kyseinen määrä riittää mainiosti. Mutta tuskanhikihän siinä otsalle nousi neuloessa, kun huomasin, että kudetta kuluu todella paljon ja päällinen näyttää mahdottoman pieneltä!

Kun päällinen oli riittävän iso (tai siis eihän se ollut, kude loppui kesken), jätin sen yöksi vaahtomuovista muotoillun rahin päälle venymään.

Lauantai-aamuna nousin malttamattomana jo ennen seitsemää. "Vähäsen" piti suostutella päällistä, jotta sen sai venymään riittävästi ja asettumaan rahin päälle. Päitä yhteen neuloessa alkoi vihdoin tuntua siltä, että päällisen koko taitaa sittenkin olla riittävä.

Ja siinä se nyt olla möllöttää! Koe-istuminenkin on suoritettu ja kivaa oli!

Rahin valmistumisen kunniaksi piti kuluttaa loppuun myös kauan nurkissa pyörinyt ohuempi ontelokude. Joku saattaa muistaa (minä ainakin), että tuosta valkoisesta ontelokuteesta piti joskus muinoin tulla sohvatyyny... Eipäs tullutkaan!

Eikä tuo rahi ole ainoa työ, jonka valmistuminen on viimeaikoina tuottanut iloa. Jokin aika sitten valmistui myös pitsineulejakku. Senhän kanssa oli "pieniä" ongelmia myös, sillä olin keväällä ostanut liian vähän lankaa. Mutta onneksi Lankamaailmasta sai vielä tuota saamaa väriä, eikä eri värjäyserällä neulottu leveä resorikaistale erotu muusta työstä juuri lainkaan.

Jakussa käyttämäni lanka on Hjertegarn:n Arezzo Lin. Ohje jakkuun löytyy Sandra (The Knitting Magazine) -lehdestä  (03/2012).



Rahin ja jakun lisäksi olen myös vihdoin ja viimein saanut valmiiksi huivin, johon langat (Lana Grossa: Lampone) ostin "matkamuistoksi" keväällä Wienistä. Alunperin tarkoitukseni oli tehdä raitainen pistihuvi, mutta jonkun matkaa neulottuani totesin, että eipä väriyhdistelmä näyttänytkään kovin hyvältä (Mitä ihmettä olin ajatellut lankoja ostaessani???). Lopulta päädyin huiviin, jossa harmaa on vain pienenä lisänä turkoosiin huiviin.

Ohje huiviin löytyy Ravelrystä, eli täältä. Tosin itse tein huivin sileänä neuleena, kun ohjeen huivi oli neulottu aina oikein -neuleena.

P.S. Uusi ikuisuusprojekti aloitettu (TAAS!) Tosin tämä kantaa ikuisuusprojekti-nimeä vain siksi, että n.700 silmukkaisen kerroksen neulomiseen menee ikuisuus!

 Mitäköhän tästä isona tulee??? Hmmm...