Edistystä, vihdoinkin!

Parin päivän pohdinnan jälkeen päätin hylätä alkuperäisen suunnitelmani Miami-langan varalle. Vaikka Garnstudionin malli onkin todella nätti, koin liian vaivalloiseksi muuttaa silmukkalukuja käyttämälleni langalle sopiviksi.

Päätin näinollen keksiä mallin ihan omasta päästä, HUI! Tarkoitukseni on siis tehdä kolmivärinen, lievästi A-linjainen jakku. Hihojen pituus ja leveys määräytyvät sen mukaan, mihin lanka etu- ja takakappaleiden jälkeen riittää. Kovasti jännittää, mitä tästä tulee. Etenkin se, miten saan hihat istumaan hyvin, on vielä hämärän peitossa. Lisäksi tarkoituksena olisi saada värit vaihtumaan suunnilleen samoissa kohdissa sekä hihoissa että muualla! Kaula-aukosta taitaa tulla pyöreä, en uskalla ottaa liikaa haastetta kerralla!







Tänään tein takakappaleen. Värit kuulemma tuovat mieleen erään salmiakki-makeisen... No, valmis neuletakki sopii siis hyvin samiakki-fanille!

Mutta koska olen kaiken innokkuuteni ja energiani jälleen suunnannut tähän uuteen projektiin, ovat kaikki keskeneräiset työni samassa tilassa kuin ennenkin... Esimerkiksi kirjan sivuista taiteltava kori on prikulleen samassa tilanteessa kuin viikko sitten. Myös vauvan haalari on edelleen epämääräinen mytty neulottua pintaa ja langanpätkiä:

Olen hiljattain todennut, että pidän työtä valmiina silloin, kun sen saa pois puikoilta. Ja etenkin sellaiset työt, joihon en ole täysin tyytyväinen, jäävät siihen tilaan hyvinkin pitkäksi ajaksi (ellei jopa lopullisesti).
Tästä hyvinä esimekkeinä toimivat kyseinen vauvan haalari, jokunen kirjoitus sitten esittelemäni limenvihreä pojan neuletakki, sekä nyt kaapin perukoilta löytämäni (ja täysin unohduksissa ollut) neuletakki, joka "valmistui" jo viime kesänä...