Niinhän?
Olen pitänyt itseäni jännityksessä tähän asti (no, muutamaa sivua olen kyllä varovasti vilkaissut). Mutta seuraavaksi ohjelmavuorossa on tuttuun sohvannurkkaan käpertyminen kyseisen lehden ja tee-kupposen seurassa. Koska neulominen tuntui tänään lähinnä pakkopullalta, sai muutama puolivalmiina ollut korvakorukin koukut itseensä:
Ja ottaen huomioon, kuinka viherpeukalo olen (kaktuksetkin kuivuvat kasaan hellässä hoivassani!) olen erittäin positiivisesti yllättynyt kuvan muratista. Kaivoin sen nimittäin alkutalvesta parvekkeen kevyen lumikerroksen alta jäätyneestä mullasta ylös ja otin sisälle. Olin varma siitä, että se kestää ikkunalaudalla vain muutaman päivän. Mutta vielä mitä! Meinasi olla entinen kasvi, kunnes rupesi pukkaamaan uutta lehteä! Sitkeä kaveri!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti